Artikkeli

    10. maaliskuuta 2026

    The Nordic Way – näin pohjoismaiset pääkaupungit rakentavat kestävää tulevaisuutta

    Miten Helsinki, Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina toteuttavat kestävää kaupunkimuutosta? Rambollin The Nordic Way -raportti kokoaa yhteen 103 pohjoismaisen kaupunkijohtajan näkemykset – ja antaa konkreettisia oppeja kaupungeille ympäri maailmaa.

    Valtio ja julkinen sektori

    #

    Resilientit yhteiskunnat

    How can the ‘Nordic Way’ inspire global urban transformation
    How can the ‘Nordic Way’ inspire global urban transformation
    How can the ‘Nordic Way’ inspire global urban transformation
    How can the ‘Nordic Way’ inspire global urban transformation
    How can the ‘Nordic Way’ inspire global urban transformation

    Jaa

    Jaa

    Ota yhteyttä asiantuntijoihin

    Signe Kongebro

    Signe Kongebro

    Global Director, Future Resilient Design

    Kaupunkien pitkän aikavälin menestys riippuu resilienssistä – kyvystä kestää shokkeja, sopeutua muutoksiin ja säilyttää toimintakyky paineen alla. Resilienssi ei ole vain sosiaalinen tai ympäristötavoite. Se on myös taloudellinen kilpailutekijä.

    Inhimillisen mittakaavan kaupungeista maailmanlaajuisiin esimerkkeihin

    Pohjoismaiset pääkaupungit edustavat sitä, mitä kansainvälisessä keskustelussa kutsutaan soft city -ajatteluksi eli inhimillisen mittakaavan kaupunkikehitykseksi. Siinä korostuvat asukaslähtöisyys, arjen sujuvuus ja viihtyisyys.

    Kööpenhamina, Tukholma, Oslo ja Helsinki ovat jatkuvasti maailman viihtyisimpien, toimivimpien ja onnellisimpien kaupunkien joukossa, ja ne ovat tunnettuja pyrkimyksistään kohti vihreää siirtymää. Globaalien pääomamarkkinoiden näkökulmasta nämä kaupungit ovat kuitenkin edelleen alimitoitettuja ja hajanaisia.

    The Nordic Way -raportti tarkastelee, miten pohjoismaiset pääkaupungit varmistavat pitkän aikavälin kestävyyden ilmaston, infrastruktuurin ja hallinnon osalta. Raportti pohjautuu 103 korkean tason johtajan ja sidosryhmäedustajan näkemyksiin – viranomaisista ja yleishyödyllisistä laitoksista sijoittajiin, rakennuttajiin, yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Näkemykset kerättiin pyöreän pöydän keskusteluissa ja syvähaastatteluissa kaikissa neljässä pääkaupungissa.

    Raportti rakentuu The Copenhagen Way -raportin opeille, jotka Ramboll on kehittänyt yhdessä Urban Partnersin ja BLOXHUBin kanssa. Kööpenhaminan oma käänne lähes konkurssista osoittaa, että systeeminen muutos on mahdollista yhden sukupolven aikana kun visio, luottamus ja monialainen yhteistyö ovat linjassa.

    KUVAGALLERIA

    KUVAGALLERIA

    Helsinki Central Library Oodi. Ramboll provided structural design, project management, construction, HVAC design, maintenance book coordination, and cooling design. ALA Architects designed the library and YIT Construction Ltd was the building contractor.

    1 / 4

    Helsingin keskuskirjasto Oodi

    Oslo Central Station with the Barcode area in the background.

    2 / 4

    Oslon keskusasema Barcode-alue taustalla.

    Cykelslangen, or the Bicycle Snake, is a dedicated elevated bicycle bridge in Copenhagen, Denmark. It was designed to ease cyclist traffic and improve connectivity between different areas of the city. The bridge allows cyclists to travel smoothly over the busy harbor area, connecting the Kalvebod Brygge and Islands Brygge districts. It is known for its unique and functional design, contributing to Copenhagen's reputation as a bicycle-friendly city.

    3 / 4

    Polkupyöräkäärme, Kööpenhamina

    
© Rasmus Hjortshøj

    Slakthusområdet, Stockholm

    4 / 4

    Slakthusområdet, Stockholm

    Helsinki Central Library Oodi. Ramboll provided structural design, project management, construction, HVAC design, maintenance book coordination, and cooling design. ALA Architects designed the library and YIT Construction Ltd was the building contractor.

    Helsingin keskuskirjasto Oodi

    Oslo Central Station with the Barcode area in the background.

    Oslon keskusasema Barcode-alue taustalla.

    Cykelslangen, or the Bicycle Snake, is a dedicated elevated bicycle bridge in Copenhagen, Denmark. It was designed to ease cyclist traffic and improve connectivity between different areas of the city. The bridge allows cyclists to travel smoothly over the busy harbor area, connecting the Kalvebod Brygge and Islands Brygge districts. It is known for its unique and functional design, contributing to Copenhagen's reputation as a bicycle-friendly city.

    Polkupyöräkäärme, Kööpenhamina

    
© Rasmus Hjortshøj

    Slakthusområdet, Stockholm

    Slakthusområdet, Stockholm

    1 / 4

    Helsingin keskuskirjasto Oodi

    Sokeista pisteistä yhteisiin prioriteetteihin

    Keskustelut paljastivat yhteisen haasteen. Pohjoismaisilla pääkaupungeilla on merkittäviä vahvuuksia, mutta ne toimivat usein erillisinä järjestelminä koordinoidun alueen sijaan. Tämä heikentää niiden yhteistä voimaa.

    Raportti tunnistaa kunkin kaupungin sokeat pisteet:

    1. Oslo

    Oslo on varakas kaupunki, mutta visiot eivät aina toteudu käytännössä.

    2. Helsinki

    Helsingissä on maailmanluokan osaamista makrotason infrastruktuurissa ja insinööritieteissä, mutta se tarvitsee lisää inhimillistä ulottuvuutta houkutellakseen kansainvälistä osaamista.

    3. Tukholma

    Tukholma on edelleen innovaation lippulaiva, mutta byrokraattinen kitka jarruttaa yrittäjyyttä.

    4. Kööpenhamina

    Kööpenhamina todistaa muutoksen olevan mahdollista, mutta riskinä ovat pirstaleinen innovaatiokulttuuri ja itsetyytyväisyys vuosikymmenten menestyksen jälkeen.

    Samanaikaisesti neljän pääkaupungin keskusteluista nousi esiin kolme yhteistä prioriteettia. Yhdessä nämä lähestymistavat voivat nopeuttaa toteutusta, parantaa riskien jakamista ja vahvistaa arjen joustavuutta kaupungeissa.

    Yhteiset prioriteetit

    Sopeutuva hallinto

    Uudet yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusmallit

    Kaupunkitilan kehittäminen naapurustotasolla

    Sopeutuva hallinto

    Uudet yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusmallit

    Kaupunkitilan kehittäminen naapurustotasolla

    Kestävyys on kilpailuetu

    The Nordic Way osoittaa, että kaupunkien resilienssin ja pitkän aikavälin taloudellisen suorituskyvyn välillä on vahva yhteys.

    Resilienssi-indikaattoreissa – turvallisuudessa, elinvoimaisuudessa ja kestävässä infrastruktuurissa – paremmin pärjäävät kaupungit voivat saavuttaa lähes prosenttiyksikön korkeamman vuotuisen BKT:n reaalikasvun.

    Resilienssi ei ole kustannus vaan kilpailuetu. Se vähentää tulevaisuuden riskejä, houkuttelee pitkäaikaista pääomaa ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

    Potentiaalin lunastaminen vaatii siirtymistä rinnakkaisista kaupunkistrategioista syvempään alueelliseen yhteistyöhön. Yksi lupaava avaus on syntymässä oleva Y-kirjaimen muotoinen käytävä, joka yhdistää Oslon, Tukholman, Kööpenhaminan, Helsingin ja Hampurin. Vahvistamalla rajat ylittävää integraatiota Y-käytävällä Pohjoismaiden pääkaupungit voisivat muuttaa luottamuksen kasvuksi, joustavuuden taloudelliseksi tuotoksi ja yhteistyön globaaliksi kilpailukyvyksi.

    Pohjoismaiden 28 miljoonan asukkaan alue on yksi maailman 12 suurimmasta talousalueesta, ja yhteiskunnalliselta luottamukseltaan maailman korkein. Edellytykset maailman kestävimmäksi kaupunkialueeksi ovat olemassa.

    Ota yhteyttä asiantuntijoihin

    Signe Kongebro

    Global Director, Future Resilient Design

    contributingAuthors

    exploreSimilarInsights

    Valtio ja julkinen sektori

    Resilientit yhteiskunnat

    Lataa

    Samasta aiheesta

    Kestävien yhteiskuntien rakentaminen

    Asumisen ymmärtäminen välttämättömänä infrastruktuurina

    #

    Asumisen ymmärtäminen välttämättömänä infrastruktuurina

    Article

    8. joulukuuta 2025

    • Ramboll-säätiö
    • Henning Larsen

    Bright ideas. 

    Sustainable change.

    Logo
    • © 2026

    • Käyttöehdot ja tietosuoja
    • Whistleblower