Artikkeli
10. maaliskuuta 2026
The Nordic Way – näin pohjoismaiset pääkaupungit rakentavat kestävää tulevaisuutta
Miten Helsinki, Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina toteuttavat kestävää kaupunkimuutosta? Rambollin The Nordic Way -raportti kokoaa yhteen 103 pohjoismaisen kaupunkijohtajan näkemykset – ja antaa konkreettisia oppeja kaupungeille ympäri maailmaa.





Ota yhteyttä asiantuntijoihin
Signe Kongebro
Global Director, Future Resilient Design
Kaupunkien pitkän aikavälin menestys riippuu resilienssistä – kyvystä kestää shokkeja, sopeutua muutoksiin ja säilyttää toimintakyky paineen alla. Resilienssi ei ole vain sosiaalinen tai ympäristötavoite. Se on myös taloudellinen kilpailutekijä.
Inhimillisen mittakaavan kaupungeista maailmanlaajuisiin esimerkkeihin
Pohjoismaiset pääkaupungit edustavat sitä, mitä kansainvälisessä keskustelussa kutsutaan soft city -ajatteluksi eli inhimillisen mittakaavan kaupunkikehitykseksi. Siinä korostuvat asukaslähtöisyys, arjen sujuvuus ja viihtyisyys.
Kööpenhamina, Tukholma, Oslo ja Helsinki ovat jatkuvasti maailman viihtyisimpien, toimivimpien ja onnellisimpien kaupunkien joukossa, ja ne ovat tunnettuja pyrkimyksistään kohti vihreää siirtymää. Globaalien pääomamarkkinoiden näkökulmasta nämä kaupungit ovat kuitenkin edelleen alimitoitettuja ja hajanaisia.
The Nordic Way -raportti tarkastelee, miten pohjoismaiset pääkaupungit varmistavat pitkän aikavälin kestävyyden ilmaston, infrastruktuurin ja hallinnon osalta. Raportti pohjautuu 103 korkean tason johtajan ja sidosryhmäedustajan näkemyksiin – viranomaisista ja yleishyödyllisistä laitoksista sijoittajiin, rakennuttajiin, yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Näkemykset kerättiin pyöreän pöydän keskusteluissa ja syvähaastatteluissa kaikissa neljässä pääkaupungissa.
Raportti rakentuu The Copenhagen Way -raportin opeille, jotka Ramboll on kehittänyt yhdessä Urban Partnersin ja BLOXHUBin kanssa. Kööpenhaminan oma käänne lähes konkurssista osoittaa, että systeeminen muutos on mahdollista yhden sukupolven aikana kun visio, luottamus ja monialainen yhteistyö ovat linjassa.
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA
1 / 4
Helsingin keskuskirjasto Oodi

2 / 4
Oslon keskusasema Barcode-alue taustalla.

3 / 4
Polkupyöräkäärme, Kööpenhamina
© Rasmus Hjortshøj

4 / 4
Slakthusområdet, Stockholm
Helsingin keskuskirjasto Oodi

Oslon keskusasema Barcode-alue taustalla.

Polkupyöräkäärme, Kööpenhamina
© Rasmus Hjortshøj

Slakthusområdet, Stockholm
1 / 4
Helsingin keskuskirjasto Oodi
Sokeista pisteistä yhteisiin prioriteetteihin
Keskustelut paljastivat yhteisen haasteen. Pohjoismaisilla pääkaupungeilla on merkittäviä vahvuuksia, mutta ne toimivat usein erillisinä järjestelminä koordinoidun alueen sijaan. Tämä heikentää niiden yhteistä voimaa.
Raportti tunnistaa kunkin kaupungin sokeat pisteet:
1. Oslo
Oslo on varakas kaupunki, mutta visiot eivät aina toteudu käytännössä.
2. Helsinki
Helsingissä on maailmanluokan osaamista makrotason infrastruktuurissa ja insinööritieteissä, mutta se tarvitsee lisää inhimillistä ulottuvuutta houkutellakseen kansainvälistä osaamista.
3. Tukholma
Tukholma on edelleen innovaation lippulaiva, mutta byrokraattinen kitka jarruttaa yrittäjyyttä.
4. Kööpenhamina
Kööpenhamina todistaa muutoksen olevan mahdollista, mutta riskinä ovat pirstaleinen innovaatiokulttuuri ja itsetyytyväisyys vuosikymmenten menestyksen jälkeen.
Samanaikaisesti neljän pääkaupungin keskusteluista nousi esiin kolme yhteistä prioriteettia. Yhdessä nämä lähestymistavat voivat nopeuttaa toteutusta, parantaa riskien jakamista ja vahvistaa arjen joustavuutta kaupungeissa.
Yhteiset prioriteetit
Sopeutuva hallinto
Uudet yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusmallit
Kaupunkitilan kehittäminen naapurustotasolla
Sopeutuva hallinto
Uudet yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusmallit
Kaupunkitilan kehittäminen naapurustotasolla
Kestävyys on kilpailuetu
The Nordic Way osoittaa, että kaupunkien resilienssin ja pitkän aikavälin taloudellisen suorituskyvyn välillä on vahva yhteys.
Resilienssi-indikaattoreissa – turvallisuudessa, elinvoimaisuudessa ja kestävässä infrastruktuurissa – paremmin pärjäävät kaupungit voivat saavuttaa lähes prosenttiyksikön korkeamman vuotuisen BKT:n reaalikasvun.
Resilienssi ei ole kustannus vaan kilpailuetu. Se vähentää tulevaisuuden riskejä, houkuttelee pitkäaikaista pääomaa ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Potentiaalin lunastaminen vaatii siirtymistä rinnakkaisista kaupunkistrategioista syvempään alueelliseen yhteistyöhön. Yksi lupaava avaus on syntymässä oleva Y-kirjaimen muotoinen käytävä, joka yhdistää Oslon, Tukholman, Kööpenhaminan, Helsingin ja Hampurin. Vahvistamalla rajat ylittävää integraatiota Y-käytävällä Pohjoismaiden pääkaupungit voisivat muuttaa luottamuksen kasvuksi, joustavuuden taloudelliseksi tuotoksi ja yhteistyön globaaliksi kilpailukyvyksi.
Pohjoismaiden 28 miljoonan asukkaan alue on yksi maailman 12 suurimmasta talousalueesta, ja yhteiskunnalliselta luottamukseltaan maailman korkein. Edellytykset maailman kestävimmäksi kaupunkialueeksi ovat olemassa.
Ota yhteyttä asiantuntijoihin
Global Director, Future Resilient Design

