dcsimg Avatangiisit & peqqissuseq - Ramboll Greenland
    
|
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Avatangiisit & peqqissuseq

Rambøllimi avatangiisinut peqqissutsimullu tunngasunik sulialittavut 2,200-upput nunani 26-ni allaffiit 128-t akimorlugit inissisimasut. Tamatta nutaaliorsinnaassuseq, paasisimasaqassuseq tunniusimassuserlu sullissinitsinni tamani pingaartillugit tunniunniartarpavut. 
Facility Scotland
 
Nunap killingi akimorlugit iluaqutissat aamma teknikimik ilisimatusarnermilu periutsit katigunnerisigut sullitavut suleqatigiinnik namminersorsinnaasunik, pissuserissunik unneqqarissunillu pitsaanerpaajusunik pilersorsinnaavavut – unammillernartut pioreersuugaluarpata, naammassisassat pitsanngortinniarlugit periarfissanik nalilersuinerugaluarpata imaluunniit siunissami oqimaaloqutissat annikillisarniarlugit ujartuinerugaluarpata.
 
Suliaqarfigut eqqarsaatigalugit allanit siuarsimanerunissarput anguniartarparput: nutaaliornikkut aaqqiissutissat isummersornartut imminnullu akilersinnaasut tunniuttarpavut, nalinginnaasumik pissusiusussanngortillugit aamma sullitavut, avatangiiseq inuaqatigiillu ataatsimut isigalugit malunnaatilimmik allannguisarluta.
 
Uani takuneqarsinnaavoq aaqqiissutit ilaat tigulaagaq tunniusimallutik immikkut paasisimasaqarfigalugu sulialittatta sullitaminnut tunniussimasaat.
 

Silap pissusiata allanngorneranut naleqqussarneq

California’s Port San Diegomiittoq suleqatigisimavarput Silap Pissusia Pillugu Iliuusissamik Pilersaarut sumiiffinni aalajangersimasuni qulit missaanniittuni gassinik silaannarmik kiannerulersitsisartunik mingutsitsinernik annikillisitsisussaq pilersinniarlugu atuuttunngortinniarlugulu, aamma silap pissusiata allanngorneratigut naleqqussarnissamik misissuinerit ineriartortinniarlugit, silap pissusiata allanngornera ilutigalugu sumiiffinni mianerisarialinnut attuumassuteqartut eqqarsaatigalugit.
 

Ilisimatusarneq angerlarsimaffinnut iluaqutaavoq

Ilisimatoortatta paasinikuuaat gassit aamma sananeqaatit assigiinngitsut akulerunneri pissutaallutik iikkat Kinami gipsinik sanaat inissialiornerni atorneqarsimasut kanngussattaasa sølvitaasalu tipimikkut neriorneqarnermikkullu sunnerneqarsimanerat, taamaalilluni angerlarsimaffinni tusindilippassuarni gassit peerneqartariaqalersillugit iluarsartuisoqartariaqalerlunilu.

Jeddahmi inuunermi atukkanik pitsanngorsaaneq

Jeddahmi Avatangiisinut Inuiaqatigiinnullu Tunngaviusumik Pilersaarut ineriartortipparput ineriartortitsipiloortoqarnera eqqarsaatigalugu. Nalunaarusiarput aallaaveqarpoq silaannaap, ermup eqqakkallu maannamut inissisimanerannik, taakkulu eqqarsaatigalugit inuunermi atugassarititaasunik pitsanngorsaataasinnaasut aaqqiissutissatut siunnersuutit.
 

Hong Kongimi silaannaap pitsaassusaa

Pearl River Delta regionimi piffissap sivikitsup iluani illoqarfinnut eqiterunneq aningaasaqarnikkullu siuariartupiloorneq naapertorlugu Hongkongimi Enviromental Protection Departmentip (EPD) suleqatigeqqinniarpaatigut silaannaap pitsaassusaata takussutissiarinissaanut atortussiap suliareqqinneqarnissaa eqqarsaatigalugu, Hong Kongimi silaannaap pitsaassusaanut sunniisut qanoq imminnut attuumassuteqarisa misissuiffiginissaanut EPD-mut piginnaatitsisussaasoq.
 

Gassimik Europamut tunniussisarneq

Avatangiisit pillugit pilersaarusiaq aamma qanoq ilusilersuisoqarnissaanik isummersuutit suli aallartisaataasut nunarsuarmi gassit aqqutissaasa annersaat avatangiisinut malunnaatilimmik sunniuteqartussaanngitsut piviusunngorsinnaalersissavaat. Nord Stream gassinik aqqutaat ukiumut 55 milliardit m3-it angullugit Ruslandimit Tysklandimut Østersøkkut assartuisarput.
 

VMM-it akissarsissutit

Kemira Chemicals fabrikip Sastamalamiittup allilerneqarnissaanik siunnersuummut VVM-iliarput Finnish National EIA Associationimit (Finskit Inuiaqatigiivisa VVM-it pillugit Peqatigiiffiat) nersornaammik pissarsissutigisimavarput navianarsinnaasunik aamma akornusersuutaasinnaasunik ajornartoorfiusinnaasunillu avatangiisinut sunniuteqarsinnaasunik immikkut illuinnartumik nalilersueqqissaarsimanerput pillugu.
 

REACH pillugu akuersissutit pingajuat

Roxel EU-p ataani REACH-imit akuersissummik pinikuusortatuaasa pingajorivaat phtalatinik DEHP-inik DBP-nillu atugassiornissamut raketillu orsussaanik atuinissamut, isumannaatsumik atuisinnaanitsinnik takutitsinitsinnit tunngaveqartumik, qinigassanik allanik naliliinermik piareersaanitsinnit atuiinnassagaannilu inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermullu sunniutaasussanik nalilersuinitsinnit.
 

Suliffeqarfiup takussutissiarinera pillugu aaqqissuussineq

Nunarsuaq tamakkerlugu innaallagissiornermik suliffissuaatilinnut sullitatsinnut, sulisut Asiami aqutsisutupajaaq suliaqarfinni sulisimasut sulinermi nalaani qaammarfigitinnerup kingunerisaanik nappaateqalersimasut peqqissaarussamik misissuiffigisimavavut qanoq annertutigisumik qaammarfigitissimanerat paasiniarlugu. Qaammarfigitissimanerup annertussusaanik misissuinerput inuussutissarsiortut allaffeqarfiisa paasisaannut naapertuupput, tassa nappaataalersimasut sullitatta suliffeqarfiutaanni qaammarfigitinnermut attuumassuteqanngitsut.

Avatangiiseq & Peqqissuseq pillugu kiffartuussiffigut annertunerusumik paasisaqarfigikkit uani www.ramboll.com

Attaveqarfigitigut

Joyce S. Schlesinger
Executive Vice President, Global Practice Development
Oqarasuaat+1 703 516 2340
Emailjschlesinger@environcorp.com
Mark A Travers
Executive Vice President, Global Practice Development
Oqarasuaat+95 1 654914
Emailmtravers@environcorp.com