dcsimg Ataavartumik nukissiorneq - Ramboll Greenland
     
|
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ataavartumik nukissiorneq

Nunarsuarmi nukissamik atuinerit 16%-it missaanniittut ataavartumik isumalluutinit, soorlu uumassusillit atorlugit nukissiornermit, ermup nukinganit, anorimik nukissiornermit, seqinermit nukissiornermit nunarsuullu kissaaneersuupput. Ukiut kingulliit 25-it ingerlanerini ataavartumik nukissiuutit nunarsuarmi eqqiluitsumik nukissiornerup ineriartornerata annertoortaani ingerlatsisuusimapput, ullumikkullu minnerpaamik nunarsuarmi nunat 30-t ataavartumik nukissiuutinik peqalereerput nukissiornerup 20%-ertaa sinnerlugu pilersuisuusunik. 
Solar heating plant
 
 
Rambøllip nukissiorneq pillugu suliaqartui paasisimasaqarfigilluakkaminnik tamakkiisumik ataavartumik teknologimut tunngasunik paasissutissiisinnaapput.
 
Anorimik nukissiorneq immikkut ittumik paasisimasaqarfigilluarparput. Annertunerusumik  anorimik nukissiorneq pillugu tunniussinnaasavut atuakkit.
 
Tamatuma saniatigut gassi uumassusilinneersoq, uumassusillit atorlugit nukissiorneq, nunarsuup kissaanik nukissiorneq, ermup nukinga, seqernermit nukissiorneq aamma ulittarneq tinittarneq kiisalu mallit atorlugit nukissiorneq pillugit siunnersortaavugut. 
 

Gassi uumassusilinneersoq

AD aamma gassi uumassusilinneersoq pillugit Rambøll ingeniøreqarnikkut siunnersuisartutut siuuttut ilaanniippoq AD-milu aamma gassit uumassusilinneersut pillugit suliani ukiut qulit sinnerlugit peqataasimalluni. Suliavut imaqarput atortorissaarutinik angisuunik nutaaliaasunik pilersitsiniarnernik, atortussiassanik katersaaterpassuit, gassinik nukissiornerit, kiisalu inikillisaanerit orsussalersuinerillu suliaqarfigalugit.  
 

Uumassusillit atorlugit nukissiorneq

Rambøll uumassusillit atorlugit nukissiorneq pillugu ingeniøreqarnikkut suliffeqarfiit siunnersuisartut misilittagaqarnerit ilagaat, suliaqarfiup iluani 60-it sinnerlugit uumassusillit atorlugit nukissiornermik, kiassaateqarfinnik innaallagissiorfinnillu kiassaateqarfiutigisunik, orsussat assigiinngitsut ataatsimut ikiorsiullugit, tunniussaqarsimasutut rekordeqarluni. Nukissiorfiit tatiginartut naammassisaqarluarsinnaasullu immikkut ilisimasaqarfigaagut, naammassereernerini ilai nukissamik atueqqinnissamik aaqqissuussinermik nutaaliaasumik atuisut, allaat nukissamik atorluaanermik annertussutsimik 100%-imik angusaqarsimasutut imminnut taasinnaasunik.
 Pellets used for power production at Avedøre Power Plant.

Nunap iluata kissassusaanik nukissiorneq

Rambøll ukiut qulit sinnerlugit nunap iluata kissassusaanik nukissiornermik misilittagaqarpoq. Tamatumunnga ilaapput immap naqqata sajuppillattarnerinut, nunarsuup sannaanut pissussaanulluunniit tunngasunik misissuinerit kiisalu misissuinerit, immap pissusaanut tunngasut eqqarsaatigalugit ilusilersukkatigut kisitsisitigulluunniit nassuiaasiornerit nalilersuinerillu ilanngullugit. Tamatuma saniatigut Rambøll immikkut ilisimasaqarluarpoq nittartakkiornernut/atortulersuutinut aamma piginnaatitsinernut tunngasunik, kingornatigullu ingerlatsinerup ingerlateqqinnissaanik aserfallatsaaliuinermillu malitseqartunik.

Maabjerg biogas plant

Ermup nukinga

Ukiut ingerlanerini imermik nukissiorneq pillugu siunnersortitut Rambøll ilisarisimaneqalersimavoq, pingaartumik svenskit niueqatigiiffiini. Rambøllip sulissutigaa ermup nukinga atorlugu nukissiorfiit nutarsassallugit pitsanngorsassallugillu. Teknikit nutaaliaasut atorluarnerisigut iluarsiissutillu aaqqiissuteqarfiginerisigut nukissiorfiit pioreersut atorluarsinnaassusaat qaffassarlugit pitsanngorsaavigalugit. Suliffeqarfiit aningaasaliiffiini ilusilersuineq, alapernaarsuineq pitsaassutsimillu qulakkeerinninneq ingerlattarparput, pioreersunik pitsanngorsaanerugaluarpata nutaanilluunniit ermup nukinganik nukissiorfiliornerugaluarpata.
 

Seqernup nukinga

1990-ikkut aallartinneraniilli Rambøll suliniutini 20-it sinnilinni seqernup kissaanikg nukiliorfinnut tunngasuteqartuni nunani qulini, katillugit 200.000m2-inik annertunerusuni ingerlanneqarsimasuni suliaqarfinnut peqataasimavoq. Suliat peqataaffigisimasatta ilaat tassaapput Skandinaviami seqernup kissaanik nukiliorfiit annerit 15-it pilersinniarnerat, taakkunani nunarsuarmi annerpaaq Marstal Danmarkimiittoq ilaalluni. Ukiut sisamat kingulliit ingerlanerini aamma peqataaffigisimavavut seqernup qaamarnganik nukissiuutinik suliat ukimut 46.300 kWh tikillugit innaallagissiorsinnaasut.
 

Ulittarneq/tinittarneq mallillu

Immami avatangiisit eqqarsaatigalugit ilusilersuinerni nassaarsiullaqqissuseq nutaaliullaqqissuserlu pillugit aammalu ataavartumik nukissiornerup iluani pissutsinik uteqattaartunik atorluaaniarnermigut, taassuma ataani ulittarneq tinittarnerlu aammalu mallit atorlugit nukissiorniarnermi, Rambøll suliaqarfiup taassuma iluani arlaleriarluni rekordiliinikuuvoq. Massakkorpiaq Rambøll ulittarneq tinittarnerlu atorlugit 10 MW-inik batteriiliornissamik misileraammik suliaqarpoq, najoqqutassiornissamik misissuinerniit ilusilersueqqissaarnermut tunngasut pillugit, naqqaniit ilusilersorneqarnissaa atuutsinneqarnissaanullu qanoq periuseqarnissaq pillugit.

Chile solar heating plant. The facility will heat water for the largest copper mines in the world, located in the Atakama Desert.

Attaveqarfigitigut

Peter Heymann Andersen
Peter Heymann Andersen
Managing Director, Transport
Oqarasuaat+45 5161 8454
Emailpeha@ramboll.com